Asiantuntijan näkökulmasta:
Integration-tapahtuma rakentuu yhdessä
Kuva: Lauri Ellilä
Integration-tapahtuman toteutus on vuodesta 2018 alkaen rakentunut laajalle yhteistyölle. Valtaosa tapahtumaan liittyvästä työstä on tehty järjestävien organisaatioiden kotoutumisen ja viestinnän ammattilaisten oman työn ohella; virkatyön ja muiden vastuiden rinnalla. Integration on ennen kaikkea ammattilaisten yhteinen ponnistus, jossa tapahtumatuotannon, viestinnän sekä kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton asiantuntijuus yhdistyvät.
Tapahtumapäivän ilo ja näkymätön työ risteävät
Vaikka Integrationin järjestäminen sisältää paljon suunnittelua, budjetointia ja käytännön koordinointia, sen tärkein anti näkyy osallistujien kohtaamisissa. Vantaan kaupungin kanssa järjestetyn Integration 2026:n saleissa, käytävillä ja ständitorilla näkyi se yhteisöllisyys, jonka vuoksi tapahtumaa on alun perin ryhdytty rakentamaan. Myös etäosallistujien herättelevät kommentit ja hymiöt linjoilta osoittivat, että striimin päässäkin viihdyttiin.
Järjestäjän näkökulmasta tapahtumapäivät näyttävät erilaisilta. Samaan aikaan kun osallistujat seuraavat ohjelmaa, taustalla ratkotaan teknisiä haasteita, varmistetaan infon ja ilmoittautumisen sujuvuus, soitellaan (usein lopulta salista löytyvien) esiintyjien perään, tehdään viime hetken muutoksia ja huolehditaan siitä, että viiden salin kokonaisuus pysyy aikataulussa.
Suuren tapahtuman järjestäminen tarkoittaa usean vuoden työtä, satoja päätöksiä, lukemattomia riippuvuuksia ja jatkuvaa priorisointia. Jokainen ohjelmakokonaisuus, viestintäratkaisu ja tekninen toteutus vaikuttaa kokonaisuuteen ja vaatii kompromisseja.
Päätökset syntyvät usein erilaisten tavoitteiden, näkökulmien ja käytännön reunaehtojen yhteensovittamisesta. Yksittäinen ohjelmavalinta tai viestinnällinen ratkaisu saattaa näyttää ulospäin yksinkertaiselta, vaikka taustalla on tuntikausien valmistelu, aiempien vuosien palautteet ja tarkkaan punnitut vaihtoehdot. Kaikkia hyviä ideoita ei aina pystytä toteuttamaan, vaikka niitä mielellään kokeiltaisiinkin. Jokaisen kehittämistoimenpiteen kohdalla on arvioitava, tuottaako se riittävästi lisäarvoa (esim. etäosallistumiseen käytössä olevat ratkaisut) suhteessa käytettyihin resursseihin tai aiheuttaako se kohtuutonta aikatauluhaastetta tapahtumapäiviin (esim. maksullinen ruokailu).
Moni tapahtuman onnistumiseen vaikuttava asia jää osallistujilta näkemättä. Juuri niin sen kuuluukin olla. Parhaimmillaan järjestelyt näkyvät osallistujalle vain sujuvana kokemuksena.
Kuva: Lauri Ellilä
Mitä olemme oppineet?
Kun ensimmäinen Integration-tapahtuma järjestettiin vuonna 2018, moni toivoi, että siitä kasvaisi kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton ammattilaisten merkittävin valtakunnallinen kohtaamispaikka. Ensimmäinen tapahtuma olisi voinut jäädä myös viimeiseksi, mutta työ- ja elinkeinoministeriö ja sittemmin KEHA-keskus ottivat Integration-konseptista kopin. Kahdeksan vuoden aikana Integration on kasvanut yksittäisestä tapahtumasta vakiintuneeksi valtakunnalliseksi foorumiksi. Tapahtumaa ei olisi voitu toteuttaa tässä laajuudessa ilman rahoitusta. Organisaatiorahoituksen lisäksi Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) on osarahoittanut tapahtumaa vuodesta 2018 lähtien.
Yksikään Integration-tapahtuma ei olisi toteutunut ilman kymmenien asiantuntijoiden, viestijöiden, tapahtumatuottajien, yhteistyökumppaneiden, puhujien, vapaaehtoisten ja rahoittajien – ammattilaisten panosta. Vahvuus on ollut alusta asti ihmisissä. Juuri tämä antaa Integrationille lämminhenkisen ja läheisen luonteen: Integrationia ei rakenneta ainoastaan ulkopuolisen tapahtumatuotannon varaan valmiin kaavan mukaan, vaan eri alojen ammattilaisten yhteistyönä. Tekijöinä on ihmisiä, jotka tuntevat toimintaympäristön, ajankohtaiset ilmiöt ja ne kysymykset, joiden parissa osallistujat työskentelevät joka päivä.
Toinen keskeinen oppi on realismi. Tapahtuman tavoitteena ei ole koskaan ollut tehdä Suomen näyttävintä tai virheettömintä seminaaria. Sen sijaan voidaan rakentaa käytettävissä olevilla resursseilla tapahtuma, joka tarjoaa tilaisuuden oppia uutta, jakaa kokemuksia ja kohdata muita alan ammattilaisia. Julkisesti rahoitetussa toiminnassa tämä tarkoittaa tasapainoilua vaikuttavuuden, kustannusten ja työmäärän välillä.
Vuosien aikana tapahtumaa on kehitetty määrätietoisesti, mutta kehittäminen ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi keksiä joka kerta uudelleen. Onnistuneimmat tapahtumakonseptit rakentuvat usein jatkuvuudelle, eivät jatkuvalle uudistamiselle.
Kohtaamisista voimaa kotoutumistyöhön
Integration 2028:n toteutuminen riippuu muun muassa käytettävissä olevista resursseista ja tapahtuman rahoituksesta. Samalla on luontevaa tarkastella, voisiko yhteistyöstä syntyä uudenlaisia mahdollisuuksia.
Toivottavasti Integration-tapahtumat ovat näkyneet välillisesti myös kuntien palveluissa, vastaanottojärjestelmässä, järjestöjen työssä, oppilaitoksissa, työllisyyspalveluissa ja lukemattomissa kohtaamisissa eri puolilla Suomea. Tapahtuman varsinainen kohderyhmä on lopulta paljon laajempi. Jokainen oivallus, uusi yhteistyökumppani tai käyttöön otettu toimintamalli voi heijastua eteenpäin ihmisten palveluihin, mahdollisuuksiin ja kokemuksiin osallisuudesta. Kun kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton ammattilaiset oppivat toisiltaan, jakavat toimivia käytäntöjä ja rakentavat yhteistyötä yli organisaatiorajojen, hyöty välittyy ihmisille, joiden vuoksi työtä tehdään.
Integrationin ydin ei ole ohjelmalehtisessä, tapahtumatiloissa eikä järjestelyiden yksityiskohdissa. Se on ihmisissä. Kahdeksan vuoden aikana tapahtuman toteutus on kehittynyt, mutta sen perusajatus on säilynyt samana: ammattilaiselta ammattilaiselle, ihmiseltä ihmiselle.
Kirjoittaja
Helena Torkko, johtava asiantuntija, KEHA-keskus
Integration-tapahtumakonseptin johto & viestintä
Kotoutumisen digi- ja verkkoalustojen tuotepäällikkö/-omistaja
Aiheesta lisää
Integration 2026 -tapahtuma (integration2026.fi)
Integration-tapahtumat 2018-2026 (kotoutuminen.fi)