Hankkeet

EU:n Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on vuosina 2022–2026 toteutettava väliaikainen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lieventää koronapandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä vahvistaa EU-maiden kestävyyttä, kriisinkestävyyttä ja valmiuksia vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.

RRF:n kokonaisrahoitus on 807 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,95 miljardia euroa. Rahoituksen perusteena toimii kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jota on täydennetty REPowerEU-osuudella Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien energiamarkkinahäiriöiden vuoksi.

Suomen RRP-suunnitelman pääkokonaisuudet

Suomen RRP-suunnitelma ja rahoituksen kohdentaminen jakaantuu viiteen pääkokonaisuuteen, pilariin:
1.    Vihreä siirtymä – 695 M€
2.    Digitalisaatio – 190 M€
3.    Työllisyys ja osaaminen – 575 M€
4.    Sosiaali- ja terveyspalvelut – 350 M€
5.    REPowerEU – 125 M€

Pilarit jakautuvat edelleen komponentteihin ja toimenpiteisiin, jotka voivat olla joko uudistuksia tai investointeja. Jokaiselle toimenpiteelle on määritelty tavoitteet ja indikaattorit, joiden perusteella Euroopan komissio seuraa kokonaisuuksien etenemistä. Maksatukset perustuvat tavoitteiden saavuttamiseen.

KEHA-keskuksen rooli RRF-toimenpiteissä

KEHA-keskus toimii RRF-toimenpiteissä 
•    päätoteuttajana kahdessa toimenpiteessä, joiden budjetti RRF-kauden alussa oli yhteensä 23 miljoonaa euroa,
•    osatoteuttajana sekä
•    tukiviranomaisena.

Lisäksi KEHA-keskus osallistuu pienempiin hankkeisiin ja toimii maksatusroolissa kahdessa toimenpiteessä.

KEHA-keskuksen keskeiset toteuttamat hankkeet

P3C1R1 – pohjoismainen työvoimapalvelumalli, digitaalinen kehitys

Tavoitteena on uudistaa julkisten työvoimapalvelujen prosesseja ja rakentaa digitaalinen palvelukokonaisuus, joka tukee pohjoismaista työvoimapalvelumallia. Mallin tavoitteena on tarjota työnhakijoille yksilöllisempiä, integroidumpia ja aktiivisempia palveluja.

Keskeiset kehityskohteet
RRF-rahoitus kohdentui julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämiseen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vaatimusten mukaisesti sisältäen seuraavat toiminnot:

• asiakkuudenhallinnan tuotantojärjestelmä
  • arviointivälineiden laajennukset ja automaattinen työnhakuprofiili
• ajanvarausjärjestelmä
• itseraportointityökalu
• verkkoneuvontapalvelu

Laaja käyttöönotto 2024
Lokakuussa 2024 otettiin käyttöön merkittävä kokonaisuus, jossa muun muassa työnhaun aloitus, muutos ja päätös sekä yhteydenotot ja ajanvaraukset vietiin tuotantoon. Samalla työnhakijoiden asiakastietokanta siirrettiin URA-järjestelmästä
A-TMT:n tietovarantoon. Kyse oli yhdestä valtionhallinnon vuoden 2024 laajimmista järjestelmäkäyttöönottoista.

Rahoitus
Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin RRF-määräraha jakautui digitaalisen kehittämisen ja mallin toteuttamisen vaatiman henkilöstöresurssin lisäämiseen TE-palveluissa. Henkilöstöresurssin 70 miljoonan euron määräraha käytettiin loppuun vuonna 2023. Digitaalisen kehittämisen 20 miljoonan euron määrärahasta käytettiin 14,1 miljoonaa.
Hankkeen välitavoite viivästyi laajuuden vuoksi, mutta se raportoitiin suunnitellusti kolmannessa kansallisessa maksupyynnössä komissiolle.

P3C2R1 – Jatkuvan oppimisen uudistus -hanke

KEHA-keskus oli osatoteuttaja valtakunnallisessa Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeessa. Toteutukset perustuivat Elinikäisen ohjauksen strategiaan (2020–2023) ja keskittyivät kahteen kokonaisuuteen.

Urasuunnittelutaitojen edistäminen
Hankkeessa

• laadittiin ensimmäinen kansallinen urasuunnittelutaitojen viitekehys,
• tuotettiin kehittämistoimia viitekehyksen pohjalta,
• toteutettiin yhteiskehittämisprosessi ohjausalan asiantuntijoiden kanssa ja 
• suunniteltiin digitaalinen itsearviointiväline ja laaja materiaalikokonaisuus.

Materiaalit siirretään osaksi Jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta, Osaamispolkua.
Lisäksi järjestettiin viisi alueellista koulutustilaisuutta ja julkaistiin verkkotallenne.

Ohjausosaamisen vahvistaminen
Tavoitteena oli

• tuottaa tietoa ohjausalan koulutustarpeista,
• määritellä ohjaustyön kansalliset ydin- ja erikoisosaamiskuvaukset ja
• kehittää täydennyskoulutuksia teemoista
  • vihreä siirtymä
  • digitaidot
  • kieli- ja kulttuuritietoisuus
  • sukupuolten tasa-arvo.

Yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin 18 täydennyskoulutusta vuosina 2023–2024, joista kolme oli ruotsinkielistä.
Osallistujatavoite oli vähintään 300 uraohjaajaa eri organisaatiosta. Lopulta eri koulutusten suorittaneita oli 382 henkilöä.
Koulutuksista tehtiin myös itseopiskeltava kokonaisuus eOppivan verkko-oppimisympäristöön kaikille avoimina opintoina.

Hankkeessa julkaistiin lisäksi

• Elinikäisen ohjauksen käsikirja yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja
• ohjausalan koulutusrakenteiden ja sisältöjen laaja selvitys vuonna 2024.

Rahoitus
KEHA-keskuksen toteutuneet kustannukset hankkeessa olivat 1,25 miljoonaa euroa. KEHA-keskuksen RRF-tavoite sisältyi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti neljänteen kansalliseen maksupyyntöön Euroopan komissiolta.

Yhteenveto

KEHA-keskus toteutti RRF-kaudella useita merkittäviä hankkeita, jotka
•    uudistavat työvoimapalveluja,
•    vahvistavat digitaalista infrastruktuuria,
•    kehittävät ohjausosaamista ja
•    tukevat jatkuvan oppimisen rakenteita.

KEHA-keskuksen RRF-hankkeet ovat valmistuneet ja niiden maksut on haettu Euroopan komissiolta.

VaPa-hanke on KEHA‑keskuksen toteuttama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa kotoutuja‑asiakkaiden palveluohjausta kotoutumisen alkuvaiheessa. Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2026–31.12.2027.

Miksi hanke toteutetaan?

Kotoutujien palveluohjauksen nykyiset tietojärjestelmäratkaisut eivät kaikilta osin vastaa toimintaympäristön muutoksiin ja viimeisimpiin lakiuudistuksiin. Tämä vaikeuttaa sekä ammattilaisten työtä että kotoutujien sujuvaa ohjautumista palveluihin.

VaPa-hankkeessa vastataan tähän tarpeeseen kehittämällä ajanmukainen, valtakunnallinen ohjausratkaisu, joka tukee palveluohjausta, tiedonvaihtoa ja monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestämistä.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on korvata vuodesta 2016 käytössä ollut, teknisesti vanhentunut Koulutusportti-järjestelmä. Sen tilalle kehitetään yhteinen kotoutumispalvelujen ja yhteiskuntaorientaation ohjausratkaisu, joka integroidaan

• Asiantuntijan Työmarkkinatoriin,
• Työmarkkinatoriin ja
• Kotoutumisen asiakasjärjestelmään. 

Ratkaisu on tarkoitettu kuntien työvoima- ja kotoutumisviranomaisten käyttöön.

Mitä hankkeessa kehitetään?

Hankkeessa

• parannetaan tietoturvallista tiedonvälitystä työvoimaviranomaisten, kuntien, koulutusorganisaatioiden ja palveluntuottajien välillä, 
• kehitetään Asiantuntijan Työmarkkinatori, Työmarkkinatorin ja Kotoutumisen asiakasjärjestelmän käyttövaltuushallintaa, 
• luodaan palveluntuottajaorganisaatioille oma käyttäjärooli järjestelmiin, 
• tuetaan monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestämistä ja toimeenpanoa ja 
• vahvistetaan kuntien ja työvoimaviranomaisten välistä alueellista ja ylialueellista yhteistyötä. 

Lisäksi hankkeessa tuotetaan

• järjestelmien käyttöohjeet sekä
• valtakunnalliset tukimateriaalit työvoima- ja kotoutumisviranomaisille. 

Hankkeen vaikutukset

VaPa-hankkeen vaikutukset ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Kehitettävät tietojärjestelmäratkaisut ja ohjeistukset

• yhtenäistävät kotoutuja‑asiakkaiden palveluohjausta koko maassa,
• helpottavat viranomaisten työtä merkittävästi, 
• tukevat viiveetöntä kotoutumispolun käynnistymistä ja
• parantavat kotoutujien mahdollisuuksia osallistua monikieliseen yhteiskuntaorientaatioon. 

Hankkeen myötä kotoutujat saavat sujuvampaa, oikea‑aikaista ja monialaista palveluohjausta, mikä edistää ja nopeuttaa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteinen palvelujen hallinta tukee myös yhteiskuntaorientaatioryhmien täyttymistä ja palvelujen kustannustehokasta järjestämistä.

Viestintä ja yhteistyö

Hankkeesta ja sen etenemisestä viestitään aktiivisesti koko hankekauden ajan. Kohderyhmiä ovat muun muassa:

• työvoimaviranomaiset 
• kuntien kotoutumispalvelut 
• koulutusorganisaatiot 
• työvoimapalveluiden tuottajat 

Viestinnässä hyödynnetään verkkopalveluja (esim. tyomarkkinatori.fi, keha.fi, kotoutuminen.fi), sosiaalista mediaa, uutiskirjeitä sekä valtakunnallisia infotilaisuuksia.

Hankkeen rahoitus

VaPa-hankkeelle on myönnetty 717 000 euroa rahoitusta EU:n sisäasioiden rahastojen AMIF‑rahastosta (Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto).

Hankkeen omarahoitusosuus on 239 000 euroa. Rahoitus kohdistuu Asiantuntijan Työmarkkinatorin, Työmarkkinatorin ja Kotoutujien asiakasjärjestelmän kehittämiseen.