Innehållet väntar på översättning.

Asiantuntijan näkökulmasta:
Osaamistarpeet muutoksessa työvoimapalveluiden siirryttyä valtiolta kunnille

Työllisyysalueiden ja KEHA-keskuksen työvoimapalvelujen uuteen osaamiskokonaisuuteen tähtäävä työskentely määritteli osaamistavoitteita kunnalliselle työvoimapalvelulle.

Syksyllä 2025 käynnistyi 23 suurimman kaupungin muodostaman (C23) verkoston  aloitteesta Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueen vetämä työvoimapalvelun osaamiskokonaisuuteen tähtäävä työskentely, johon KEHA-keskuksen koulutuspalveluista osallistuimme. Työskentelyyn on osallistunut myös 15 työllisyysaluetta. Pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin korkeakoulutasoinen osaamiskokonaisuus työllisyyspalvelujen tueksi.

Osaamistarpeiden tunnistaminen

Lokakuun työpajassa Jyväskylässä aloitimme kartoittamalla, missä teemoissa alueilla on erityisesti havaittu osaamisen lisäämisen tarpeita. Työpajan perusteella tarkasteluun valikoituivat 

• kohtaanto erityisesti työmarkkinoiden tuntemuksen ja työnantajien palvelun näkökulmista, 
• asiakasvuorovaikutus erityisesti ohjauksen ja myynnin näkökulmista, 
• viranomaisosaaminen ja 
• osaamisen johtaminen. 

Työpajassa tunnistettiin sisältöteemoja, joita näillä teema-alueilla on syytä vähintäänkin tarkastella. Muitakin tärkeitä osaamisalueita toki on, kuten tietojärjestelmien ja työttömyysturvan osaaminen, mutta näiden kohdalla ei tunnistettu yhtä merkittävää muutostarvetta.

Työvoimapalvelun osaamisalueet

Osaamistavoitteiden muotoilu

Työpajan tuotosten pohjalta koottiin teematyöryhmät osaamistavoitteiden määrittelyä varten. Työryhmät vastasivat oman teemansa osalta kysymykseen: mitä tästä teemasta tulee työllisyyspalvelun työssä osata? Osaamistavoitteet pyrittiin määrittelemään paitsi tietoina myös taitoina, toimintana ja asenteina. Teematyöryhmiin osallistui yhteensä 30 asiakaspalvelun asiantuntijaa, esihenkilöä ja kehittäjää 14 työllisyysalueelta. KEHA-keskuksen kehittämisasiantuntijat fasilitoivat teematyöryhmien työtä vuodenvaihteen molemmin puolin. Työryhmien ehdotukset käsiteltiin yhteisessä työpajassa Jyväskylässä helmikuussa ja ne on viimeistelty saatujen kommenttien perusteella jatkotyöskentelyä varten.

Määritellyt osaamistavoitteet olivat suurelta osin linjassa työvoimaviranomaisille tällä hetkellä tarjottavan koulutuksen oppimistavoitteiden kanssa, joita valmisteltiin vuonna 2024. Järjestämisvastuun siirtyminen valtiolta kunnille kuului kuitenkin työryhmien näkemyksissä selvästi ja korostui erityisesti viranomaisosaamisen kohdalla. Kunnallisen työvoimapalvelun näkökulmasta painottuivat  aiempaa enemmän kunnallispolitiikan, kunnallishallinnon ja kuntatalouden ymmärrys. Kunnan elinvoimatehtävä kytkee työvoimapalvelut tiiviisti paikallisiin työmarkkinoihin ja työnantajiin. Myös se oli vahvasti esillä, kuinka asiakastyöllä pitäisi pyrkiä pienentämään kunnan maksuosuutta työttömyystuista. Asiakasvuorovaikutusta käsitelleessä työryhmässä ohjauksen ja myynnin yhdistäminen herätti kiivasta keskustelua. Osaamisen johtamisen teemaryhmä mietti laajasti, miten osaamisen kehittämistä voi tukea johtamisella, mitä se edellyttää johtamiselta ja miten luodaan osaamista tukevaa organisaatiokulttuuria.  

Kohti kansallista koulutusohjelmaa

Seuraavassa vaiheessa työskentelyn tarkoituksena oli toisaalta lähteä kehittämään KEHA-keskuksen nykyistä koulutustarjontaa työvoimapalvelun henkilöstölle ja toisaalta lähteä tavoittelemaan korkeakoulutasoista koulutuspolkua työvoimapolitiikan teemoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys KEHA-keskuksen roolista ja ehdotus lakkauttaa valtakunnallinen osaamisen kehittämisen tuki sekoitti kuitenkin pakan ja työskentelyn etenemismahdollisuuksia tarkastellaan näiltä osin uudelleen, kun selvityksen seuraukset tarkentuvat. 

Työpajoissa tuotetut osaamistavoitteet siirtyvät nyt viestikapulana Kuntaliiton KuntaTE-osaajat-hankkeelle, jonka tavoitteena on rakentaa kansallinen, vakiintunut ammatillinen koulutusohjelma kuntien TE-osaajille.

Kirjoittaja 

​​​​​​Minna Katko, kehittämisasiantuntija, KEHA-keskus