Asiantuntijan näkökulmasta:
Mitä tiedämme ulkomaalaisista työnhakijoista ja mitä meidän pitäisi tietää?

KEHA-keskukselle on lyhyessä ajassa muodostunut keskeinen rooli ulkomaalaisten työllisyyttä ja työttömyyttä, mutta myös työnhakijakotoutujia koskevan tiedon tuottamisessa. Nämä tehtävät ovat olleet KEHA-keskuksen lakisääteisiä tehtäviä vuoden 2025 alusta alkaen. Tehtävät ovat mitä tärkeimpiä, koska luotettavaa määrällistä tietoa tarvitaan sekä poliittisen päätöksenteon että vaikuttavien julkisten työllisyys- ja kotoutumispalvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämisen tueksi. Myös laadullista tietoa, kuten kyselyjen ja selvitysten kautta saatavaa tietoa tarvitaan kehystämään ja monipuolistamaan tilastoista saatavaa tietoa monimutkaisten ilmiöiden kokonaiskuvan hahmottamiseksi.

Heikko työmarkkinatilanne kurittaa kaikkia

Juuri julkaistu Kotoutumispalveluiden valtakunnallinen vuosikatsaus tarjoaa kattavan tietopaketin ulkomaalaisten työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työnhakijoina olevien kotoutuja-asiakkaiden tilanteesta vuosilta 2023-2025. Katsauksen tietopohja perustuu KEHA-keskuksen ylläpitämiin ja omistamiin tietokantoihin ja tilastoihin, kuten Työnvälitystilastoon. Tietoa ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määristä on saatu myös Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden seurantaraportilta, joka mahdollistaa ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehityksen ja palveluihin osallistumisen tarkastelun koko maan, mutta myös maakuntatasolla.

Katsaus osoittaa, että vuosina 2023-2025 ulkomaalaisten työnhakijoiden ja työttömien määrä kasvoi merkittävästi. Vuoden 2025 aikana työttömien määrän kasvu hidastui selvästi. Tammikuussa 2026 ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrän kasvu taittui ja määrä laski edellisvuoteen verrattuna ensi kertaa sitten vuoden 2022. Huomionarvoista on, että ulkomaalaisten ja suomalaisten työttömien määrän kehitys oli samansuuntaista. Vuoden 2025 lopussa ulkomaalaisten työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli noin 15 prosenttia. Määrällisesti kasvu oli suurinta työikäisessä ryhmässä (25-49 -vuotiaat), mutta suhteellisesti voimakkainta yli 50-vuotiaiden keskuudessa. Kansalaisuuksittain tarkasteltuna ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista eniten oli Ukrainan kansalaisia, kun taas pitkäaikaistyöttömyydessä merkittäviä ryhmiä olivat myös Viron, Venäjän ja Irakin kansalaiset.

Talouden laskusuhdanne lisäsi työttömyyttä sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla, samalla kun työvoiman tarjonta kasvoi ja kysyntä heikkeni. Ulkomaalaisten työttömyys kasvaa yleisesti herkemmin, koska he työskentelevät useammin epätyypillisissä ja suhdanneherkillä aloilla, kuten rakennus- ja palvelusektorilla. Epätyypilliset työsuhteet ja koulutusta vastaamattomat työtehtävät lisäävät työttömyysriskiä erityisesti talouden laskusuhdanteessa. Rakenteellisia esteitä muodostavat esimerkiksi ammatillisten verkostojen puute tai rekrytointivaiheen syrjintä.

Kotoutuja-asiakkaiden määrä kasvoi

Tarkasteltaessa kotoutuja-asiakkaita havaittiin samanaikaisesti sekä määrällistä kasvua että palvelurakenteen muutoksia. Työttömänä työnhakijoina olevien kotoutuja-asiakkaiden osuus kasvoi vuoden 2025 aikana, mutta uusien ensimmäisten kotoutumissuunnitelmien määrä väheni selvästi edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten palvelusuunnitelmien ajantasaisuus heikkeni erityisesti vuoden 2024 lopulla ja alkuvuonna 2025. Syynä tähän voi nähdä palvelujärjestelmän kuormittumisen työllisyyspalvelu-uudistuksen taitekohdassa. Kotoutumiskoulutuksen kokonaisvolyymi kääntyi laskuun vuoden 2025 alkupuolella, mutta hakemusmäärät suhteessa aloituksiin pysyivät korkeina. Tämä viittaa siihen, että koulutuskysyntä ylitti tarjonnan ja että kotoutumispalveluiden kapasiteetti ei pystynyt vastaamaan kysyntään.

Ruotsiksi kotoutuvista työnhakija-asiakkaista ei ole saatu tähän mennessä kattavasti tietoa. Arvio tilanteesta on, että hieman alle kaksi prosenttia työnhakijoina olevista kotoutujista kotoutuu ruotsin kielellä. Myöskään kotoutumisen kielivalintaa ei ole seurattu järjestelmällisesti, vaan ruotsiksi kotoutuvien määriä on jouduttu arvioimaan suuntaa antavien indikaattorien, kuten opiskelijamäärien tai asiakastietojärjestelmien asiointikielen perusteella. Syksystä 2025 alkaen kotoutumisen kielivalintaa koskeva järjestelmäuudistus mahdollistaa sen, että jatkossa tietoa on saatavilla systemaattisemmin palveluiden tarvelähtöisen kehittämisen tueksi.

Mitä seuraavaksi?

Kuten kotoutumispalvelujen valtakunnallinen vuosikatsaus osoittaa, työmarkkinoiden heikkeneminen, pitkittyvä työttömyys ja palvelujärjestelmän kuormitus lisäävät ulkomaalaisten ja kotoutujien riskiä ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen. On myös huolestuttavaa, jos ulkomaalaisten naisten työttömyys jatkaa kasvuaan. Julkisen ja luotettavan tiedontuotannon kehittämistä on syytä jatkaa, jotta näihin ilmiöihin voidaan puuttua. On myös uskallettava käydä avointa keskustelua siitä, millaista tietoa meillä ei vielä ole käytettävissä ja miksi.

Kehittämistyö jatkuu KEHA-keskuksessa. Tämän vuoden aikana julkaistaan ensimmäinen Kotoutumisen asiakastietojärjestelmän tietoihin pohjautuva Power-BI-raportti, jolla esitetään tietoa kotoutumisen asiakastietojärjestelmään kirjattujen asiakkaiden määrästä sekä palvelutarpeen arvioinneista ja kotoutumissuunnitelmista. Keväällä valmistuu uudistettu Palveluiden seurantaraportti, joka sisältää tietoa kotoutumispalveluihin osallistumisesta, kotoutumiskoulutuksen aloittamiseen kuluvasta keskimääräisestä ajasta sekä palveluiden jälkeisestä sijoittumisesta.

Ruotsin kielellä kotoutumista koskevan seurannan kehittäminen etenee osana KEHA-keskuksessa tehtävää asiakastieto- ja seurantajärjestelmien kehittämistä. Kotoutumislaissa säädetty kunnan käyttövelvoite Kotoutumisen asiakastietojärjestelmään alkaa 1.1.2027. Näin ollen voidaankin arvioida, että seurantatietoa kotoutuja-asiakkaiden kotoutumiskielen valinnasta on saatavilla kattavasti vuodesta 2027-2028 alkaen ja jo tätä ennen työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden osalta.

Lisäksi kannattaa mainita, että tietoa maahanmuuttajaväestöstä Suomessa on löydettävissä myös KEHA-keskuksen ylläpitämistä tietokannoista, kototietokannasta ja kotoutumisen indikaattoritietokannasta. Jatkokehittämisen paikkoja löytyy esimerkiksi työllisyys- ja kotoutumiskoulutusten vaikuttavuuden arvioinnissa sekä kotoutuja-asiakkaiden palvelupolkujen tarkemmassa seurannassa. Tietoa ammattilaisen työn tueksi löytyy myös KEHA-keskuksen Kotoutuminen.fi -sivustolta.

Kirjoittajat

Heidi Lehtovaara, johtava tutkija, KEHA-keskus Monika Stenholm, tutkija, KEHA-keskus