Asiantuntijan näkökulmasta: KEHA-keskuksen asiantuntija – valtion tietojärjestelmäkehityksen näkymätön ammattilainen

Olen asunut vuosikymmenet pääkaupunkiseudulla, mutta vietän kesälomani mökillä kotiseudulla Pohjois-Karjalassa. Olen työskennellyt KEHA-keskuksessa järjestelmäkehityksessä noin kymmenen vuoden ajan ja kertonut siitä kysyttäessä tuttavilleni. Usein palataan kuitenkin kysymykseen ”missä sie olitkaan töissä, Kelassako?”

Tämä on saanut minut miettimään miten omaa ja lähikollegojen työtä KEHA-keskuksessa ja järjestelmäkehityksessä voisi kuvata ehkä kärjistäen mutta tunnistettavasti.

KEHA-keskuksen asiantuntija on suomalaisen hallinnon näkymätön puurtaja. Hän ei itse päätä, mitä politiikkaa tehdään. Hän seuraa uutisista millainen hallitus kulloinkin valitaan Suomea johtamaan ja jää odottamaan milloin alkaa tihkumaan ensimmäisiä signaaleja sekä uutisia uusista työvoimapoliittisista toimenpiteistä tai muutoksista. Mikäli työntekijä omaa pidemmän kokemuksen, hän tietää, että politiikkatavoitteet ovat usein turbulenttisessa muutoksessa ja uudistusta sekä kokeilua pukkaa toisensa perään yleensä ilman sen suurempia hengähdystaukoja.

Pieni lakimuutos voi olla tietojärjestelmän kannalta mittava

KEHA-keskuksen asiantuntija ei näy ministerin tiedotustilaisuudessa, kun uudistusta esitellään. Mutta kun hallituksen esityksessä kerrotaan esimerkiksi työllisyyspalveluihin, työttömyysturvaan tai kotoutumiseen liittyviä muutoksia, jossain vaiheessa useampi KEHA-keskuksessa miettii vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä muuttuu suhteessa nykyisyyteen?
• Mitkä ovat vaatimukset ja mikä niistä toteutetaan minimissään?
• Millaista tietoa uudistuksesta tarvitaan?
• Millaista yhteiskehittämistä tarvitaan?
• Onko muutoksille rahoitus?

Kun muutokset on yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa tunnistettu, määritelty, toteutettu, testattu ja ohjeet kirjoitettu sekä viestitty käyttäjille alkaa jännitys mitä tapahtuu, jos järjestelmä kaatuu seuraavana päivänä? Tulevatko mahdolliset virheet esille saman tien vai viiveellä?

KEHA-keskuksen asiantuntija tietää kokemuksesta, että yksinkertaiselta kuulostava lakimuutos voi tarkoittaa käytännössä 53 muutosta kolmeen tietojärjestelmään ja neljään prosessiin. Viimeksi tuotantoon meni syyskuun alussa niin sanottu ”pakollinen työnhakuprofiili”. Tässäkin tapauksessa profiilin pakollisuuden lisäksi lakimuutos sisälsi muitakin tietojärjestelmiin vaikuttavia muutoksia: profiilin julkaisuvelvollisuuden poikkeuksesta pitää sopia suunnitelmalla, julkaisemiseen liittyy erilaisia päivämääriä ja seurannan avuksi laadittiin asiantuntijoille työtehtäviä.

Ympärillä kaikki muuttuu, mutta töiden on edettävä normaalisti

KEHA-keskuksen asiantuntijalla on poikkeuksellinen kyky elää jatkuvassa muutoksessa eli organisaatiokaavioon ei kannata kiintyä liikaa. Pyörityksessä siirto on milloin suunnitteilla uuteen perustettavaan organisaatioon tai toiseen olemassa olevaan virastoon, jos ei muuta niin ainakin yksikkö, esihenkilö tai vastuut vaihtuvat. Samaan aikaan työt etenevät normaalisti ja ehkä joku välissä kysyy, miksi muutos ei ole vielä valmis tai miten voi kestää niin kauan.

Vaikka sosiaalista mediaa lukemalla ei välttämättä sellainen käsitys jää, niin parhaimmillaan KEHA-keskuksen asiantuntijassa yhdistyvät hallinnon ammattilaisen sitkeys, IT-ammattilaisen ongelmanratkaisukyky, päällikön kalenteri ja suomalaisen kesämökkiläisen kyky korjata tilanne sillä, mitä varastosta sattuu löytymään. Hän on tottunut siihen, että kiitos esitetään, kun muutos on viety maaliin. Sen jälkeen todetaan kollegojen ja ohjelmistotalon työntekijöiden kanssa yhteen ääneen, että olipahan rutistus ja jatketaan seuraavaan työjonon työhön jatkuvan julkaisun merkeissä.

Jokin sentään säilyy – lakimuutosten virta ja tuttavien kysymys

Kun työnhakuprofiilin pakolliseen julkaisemiseen liittyvä kokonaisuus oli taputeltu valmiiksi, palasimme kollegan kanssa kertaamaan seuraavia laki- ja asetusmuutoksia. Oletkin ehkä kuullut suunnitelluista muutoksista: Pitkäaikaistyöttömille suunnitellaan osaamisseteliä ja valikoidut kaupungit saavat rahaa ns. kaupunginosapilotteihin eli nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Niin ja yleistuen muutoksiin liittyen Opetushallituskin kaipailee tietoa henkilöistä, jotka voivat suorittaa maksuttomasti keskitason yleisen kielitutkinnon tai sen osakokeen.

Huolimatta pohdinnoistani millaista työtä teen ja millaisessa ympäristössä, ensi kesänä luultavasti palataan kysymykseen ”Mitä sie teetkään työksesi”.

Kirjoittaja

Anne Glad, kehittämisasiantuntija, KEHA-keskus