Työllisyysalueet haluavat valtakunnallisilta tietojärjestelmiltä lisää automatiikkaa sekä parempia työkaluja työnvälitykseen
- Suomi
- Svenska
Uutiset
Uutiset
Työllisyysalueet haluavat valtakunnallisilta tietojärjestelmiltä lisää automatiikkaa sekä parempia työkaluja työnvälitykseen
Työvoimaviranomaiset ovat laittaneet työllisyydenhoidon valtakunnallisten tietojärjestelmien kehitystarpeet tärkeysjärjestykseen. Listan kärkeen nousi etenkin työvoimaviranomaisten työtä helpottavia asioita. Listan loppupuolelle jäi muun muassa Työmarkkinatorin mobiilisovelluksen, asiointikokemuksen parantamisen ja integraatiorajapintojen rakentamisen kaltaisia asioita.
Työllisyydenhoidon valtakunnallisista tietojärjestelmistä vastaava KEHA-keskus järjesti kevään 2026 aikana työvoimaviranomaisille yhteiskehittämisen priorisoinnit Työmarkkinatorin ja Asiantuntijan Työmarkkinatorin kehityksen painopisteistä vuodelle 2027. Työvoimaviranomaisten edustajat äänestivät yhteensä 29 tarvetta tärkeysjärjestykseen.
Vastuualuejohtaja Jaakko Westerlund KEHA-keskuksen työllisyyden ja kotoutumisen vastuualueelta on tyytyväinen lopputulokseen.
- Tämä oli onnistunut prosessi. Lopputuloksissa oli paljon odotettua ja yllätyksiäkin tietysti tuli, mutta juuri yllätykset osoittavat yhteiskehittämisen tärkeyden. Näitä meidän tietojärjestelmiämme käyttää työnhakijoiden ja työnantajien lisäksi 45 työllisyysaluetta, joilla kaikilla on hieman erilaiset tarpeet ja prosessit, joten yhteensovitettavaa riittää, Westerlund pohtii.
Tuloksissa paljon mielenkiintoisia piirteitä
Kehitystarpeiden kärkeen nousi työllisyysviranomaisten rutiinitehtävien automatisoinnin, asiantuntijan tekemän työnvälityksen työkalujen parantamisen sekä oman työn seuraamisen ja johtamisen kaltaisia kehitystarpeita. Lisäksi kärkisijoille nousi työnhakijoiden ja työpaikkojen paremman yhteensovittamisen kehittäminen, mikä käytännössä tarkoittaa Työmarkkinatorin nykyisen tekoälyratkaisun parantamista.
Tulosten yllättävinä piirteinä voi pitää sitä, että pari työllisyydenhoidossa paljon pinnalla olevaa muotiteemaa jäi työllisyysalueiden priorisoinneissa varsin alas. Muun muassa agenttisen tekoälyn rakentaminen jäi sijalle 21 ja työvoimaviranomaisten omien lisäosien liittämiset mahdollistavien integraatiorajapintojen rakentaminen toiseksi viimeiselle sijalle 28.
Mobiilisovelluksen tekeminen Työmarkkinatorista jäi äänestyksessä viimeiseksi, sijalle 29. Sijalle 27, kolmanneksi viimeiseksi, sijoittui ajatus siitä, että Työmarkkinatorille työnhakuprofiilin luonut henkilö voisi vaikuttaa saamiinsa työpaikkaehdotuksiin palautetoiminnon kautta.
Rahoitus on suurin kysymysmerkki
Työmarkkinatorista ja Asiantuntijan Työmarkkinatorista vastaava yksikönpäällikkö Matias Vainio KEHA-keskuksesta on tyytyväinen yhteistyöhön työvoimaviranomaisten kanssa.
- Tavoitteena on, että pystyisimme vuonna 2027 kehittämään järjestelmiä mahdollisimman hyvin työvoimaviranomaisten toivomaan suuntaan. Olemme kuitenkin hyvin riippuvaisia tietojärjestelmäkehitykseen myönnetystä rahoituksesta. Jos tietojärjestelmäkehittämisen rahoitustilanne säilyy yhtä haastavana tai rahoitusta leikattaisiin edelleen, niin se vaikeuttaa onnistumista, Vainio sanoo.
Syksystä 2025 alkaen KEHA-keskus on selvittänyt uusia rahoitusmahdollisuuksia, joista yhtenä esimerkkinä on keväällä myönnetty EU:n AMIF-rahoitus Koulutusportin korvaamiseksi.
Mukaan yhteiskehittämisen priorisointeihin ilmoittautui tänä vuonna 36 työllisyysaluetta yhteensä 45 työllisyysalueesta. Lopulliset priorisointivastaukset jätti 32 työllisyysaluetta.
KEHA-keskus vastaa työllisyydenhoidon valtakunnallisten tietojärjestelmien (Työmarkkinatori, Asiantuntijan Työmarkkinatori, Yleinen avustusjärjestelmä) kehittämisestä ja ylläpidosta.
Kehittämistä tehdään yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa.
Lisätietoja
Työllisyys ja kotoutuminen -vastuualueen johtaja Jaakko Westerlund, KEHA-keskus
jaakko.westerlund@keha-keskus.fi
Lue lisää
Yhteiskehittäminen