Suomen alueiden kehitys on keväällä 2026 epävarmaa ja alueittain jakautunutta. Osa alueista hyötyy puhtaan siirtymän, energian, datatalouden sekä turvallisuus- ja puolustusteollisuuden investoinneista, mutta monilla alueilla heikko suhdanne, väestön väheneminen ja pitkittyvä työttömyys hidastavat kehitystä.

Kokonaisuudessaan elpyminen etenee varovaisesti ja eri tahtiin. Alueiden väliset erot kasvavat: investointeihin, osaamiseen ja kansainvälisiin kytkentöihin nojaavat alueet vahvistuvat, kun taas rakennemuutoksesta kärsivät alueet painottavat sopeutumista ja kriisinkestävyyttä.

Alueiden tuleva kehitys riippuu ratkaisevasti investointien toteutumisesta. Puhtaan siirtymän hankkeet, energia- ja datakeskusinvestoinnit sekä kaksikäyttöteknologiat tarjoavat merkittävää kasvupotentiaalia, mutta aikataulut, rahoitus, lupaprosessit ja infrastruktuuri vaikuttavat etenemiseen. Toteutuessaan investoinnit vahvistavat työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa laajasti.

Työmarkkinatilanne on keväällä 2026 heikko koko maassa. Työttömyys, erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, on lisääntynyt ja avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän. Samalla osaajapula jatkuu valikoivasti, mikä korostaa osaamisen ja työpaikkojen kohtaantohaasteita erityisesti investointien käynnistyessä.

Alueellisten kehitysnäkymien kokoamisesta ja valtakunnallisen yhteensovituksen päävastuu on siirtynyt vuoden 2026 alusta lähtien KEHA-keskukseen, joka koordinoi kokonaisuutta tiiviissä yhteistyössä elinvoimakeskusten ja sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Katsaus muodostaa keskeisen osan lyhyen aikavälin alue-ennakointia ja tukee päätöksentekoa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. 

Lue lisää
Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026: Elpyminen on hidasta ja epätasaista – investoinnit ratkaisevat alueiden suunnan (doria.fi)