Asiantuntijan näkökulmasta:
Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti - ennakointi tukee uravalintoja
Työmarkkinoista keskustellaan usein sen kautta, missä on töitä ja kysyntää osaamiselle juuri nyt. Vielä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mille ammateille ja osaamisille on kysyntää lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa. Tällainen tieto voi tarjota pohjaa sekä etsiä uusia suuntia uralle että kehittää omaa osaamistaan nykyisessä ammatillisessa positiossa. Parhaimmillaan tämä voi auttaa voittavan urastrategian rakentamisessa, mikä johtaa työllistymisen ja uratoiveiden tavoitteiden täyttymiseen.
Nykyhetki on hyvä aloituspiste
Suomen työmarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä alalla kuin alalla ja sitä kautta suurimmassa osassa ammateista työvoiman ylitarjontatilanne. Työvoimabarometrin nykyhetkeä ja menneisyyttä kuvaavien tilastotietojen mukaan huhtikuussa 2026 koko maassa oli viisi työvoimapula-, 30 kohtaanto-ongelma-, 98 tasapaino- ja 284 ylitarjonta-ammattia. Työvoimapula-ammatit olivat kaivosten avustavat työntekijät, konferenssi- ja tapahtumajärjestäjät, maanviljelyn avustavat työntekijät, metallien jalostuksen prosessinhoitajat ja yleislääkärit.
Ylitarjonta-ammattien määrä on huomattavan iso enemmistö kaikista ammateista. Jos kehitys taloudessa ja sitä kautta työmarkkinoilla lähtee etenemään parempaan suuntaan, ylitarjonta-ammattien määrä vähenee ja vastaavasti muiden kohtaantotilanteiden määrä ammateissa kasvaa. Monista nykyisistä ylitarjonta-ammateista voi tulla esimerkiksi kohtaanto-ongelma-ammatteja. Nykyhetkessä olisikin olennaista varautua jo tuleviin kohtaantotilannesiirtymiin ammateissa esimerkiksi tunnistamalla potentiaalisia tulevaisuuden kasvualoja ja niiden ammatteihin liittyviä osaamistarpeita.
Lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennakointi tuo lisäarvoa
Näkökulmaa ammattien kohtaannosta voi laajentaa esimerkiksi tarkastelemalla tietolähteitä, jotka tarjoavat tietoa lähitulevaisuudessa ja keskipitkällä aikavälillä kysytyistä ammateista. Lähitulevaisuuden osalta tällaiseksi tietolähteeksi sopivat Työvoimabarometrin syksyn 2025 ennakointitiedot , jotka silloiset ELY-keskukset tuottivat alueillaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Kyseisellä kierroksella listattiin koko maassa kaiken kaikkiaan 55 työvoimapula-ammattia, joista erottuivat viiden kärjeksi yleislääkärit, koneenasettajat ja koneistajat, ylilääkärit ja erikoislääkärit, hitsaajat ja kaasuleikkaajat sekä psykologit.
Tätäkin vahvemmin tulevaisuuteen suuntautuvan tarkastelun saavuttaa ottamalla tarkasteluun myös ne ammatit, joille on ennakoitu keskipitkällä aikavälillä kysyntää. Tietolähteeksi tähän tarkasteluun soveltuu hyvin Opetushallituksen kohtaanto 2032 -ennuste . Kohtaantoennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2032 kaiken kaikkiaan 22 alitarjonta-ammattia 75 ammatista. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä tiedostaa, että mitä kauemmas tulevaisuuteen ennuste ulottuu, sitä enemmän kasvaa epävarmuus ja vaihtoehtoisten toteutuvien lopputulosten määrä tulevaisuudessa.
Ennakoiva ote on kilpailuetu
Työnhakijan kannalta keskeistä on kyky yhdistää oma osaaminen työmarkkinoiden kehitykseen. Mitä aikaisemmin muutokset tunnistetaan, sitä paremmin niihin voidaan reagoida.
Työmarkkinoilla menestyminen ei synny pelkästään lyhyen aikavälin työnhakutoimista, vaan myös pitkän aikavälin valinnoista. Näistä tärkeimpiä on kyky pysyä perillä muuttuvista osaamistarpeista ja kehittää omaa osaamistaan systemaattisesti niiden suuntaan.
Lopulta olennaista ei ole vain se, mitä osaa nyt – vaan se, mihin suuntaan osaamistaan vie. Ennakoiva työnhaku ei ole pelkästään työn etsimistä, vaan oman työuran tietoista rakentamista.
Kirjoittaja
Timo Bergman, johtava asiantuntija, KEHA-keskus
Lähteet
Ammattien kohtaanto taulukossa (tyovoimabarometri.fi)
tyovoimabarometri.fi
Työvoiman kohtaanto (vipunen.fi)