Asiantuntijan näkökulmasta:
Kuinka moni kotoutuu Suomessa ruotsiksi?
Hallitusohjelman tavoitteena on, että 5–10 prosenttia Suomeen muuttaneista kotoutuisi ruotsin kielellä, mutta kuinka hyvin tavoite toteutuu? Ruotsiksi kotoutuneiden osuudesta ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä lukua, vaan vastaus joudutaan muodostamaan tarkastelemalla rinnakkain eri tietolähteitä, jotka kuvaavat kotoutumista sen eri vaiheissa.
Kielivalinta kotoutumisen alkuvaiheen palveluissa
Jos tarkastelua lähestytään kotoutumisen alkuvaiheen palvelujen kautta, ruotsin kielen osuus näyttäytyy melko pienenä. Palvelut on tarkoitettu vasta Suomeen muuttaneille henkilöille, joille tarjotaan tukea kotoutumisen alkuvaiheessa, esimerkiksi kotoutumiskoulutusta.
Työnhakija-asiakkaiden kotoutumisen kielivalinta on kirjattu pakollisena tietona asiakastietojärjestelmään (A-TMT) vasta loppuvuodesta 2025 lähtien, joten kertynyt aineisto on vielä rajallinen. Kotoutumisen asiakastietojärjestelmässä (Koto-AJ) kielivalinta on niin ikään mukana pakollisena osana palvelutarpeen arviointia, mutta kaikki kunnat eivät ole vielä ottaneet järjestelmää käyttöön, koska järjestelmän käyttövelvoite alkaa 1.1.2027. Käytännössä kyse on kahdesta rinnakkaisesta aineistosta, jotka ovat eri käyttöönoton vaiheissa.
Toukokuun 2026 lopussa ruotsi on merkitty kotoutumisen kielivalinnaksi noin 1,5 prosentille niistä työnhakija-asiakkaista, joille kielivalinta on kirjattu asiakastietojärjestelmään. Kuntien käyttämässä Koto-AJ:ssä ruotsi on valittuna noin 12,4 prosentille alkuvaiheen kotoutumispalveluissa olevista asiakkaista, joille kielivalinta on rekisteröity. Kun aineistoja tarkastellaan yhdessä, ruotsin kotoutumiskielekseen valinneiden osuus on noin 5,8 prosenttia. Eri järjestelmien tiedot eivät kuitenkaan ole keskenään suoraan vertailukelpoisia.
Luvut heijastavat vielä tiedonkeruun alkuvaihetta vakiintuneen tilanteen sijaan. Kattavampi ja vertailukelpoinen tilannekuva muodostuu 1.1.2027 alkaen, kun käyttövelvoite koskee molempia asiakastietojärjestelmiä ja kielivalinta kirjataan systemaattisesti kaikille asiakkaille.
Kielivalinta kielitaidon osoittamisessa (yleinen kielitutkinto, YKI)
Kun tarkastelukulma siirretään kielitaidon osoittamiseen, kuva ruotsin kielen käytöstä muuttuu. Yleisen kielitutkinnon keskitasolla ruotsin kielellä osallistuneiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi: osallistujamäärä on 2020 luvulla yli kaksinkertaistunut, noin 500 osallistujasta lähes 1 000 osallistujaan vuosittain. Ruotsin kielen tutkintoon osallistuvista suuri enemmistö, noin 90 prosenttia, on ulkomaan kansalaisia, ja heidän osuutensa kaikista keskitason tutkintoon osallistuneista oli vuonna 2023 noin 8,5 prosenttia.
Yleinen kielitutkinto tarkastelee kotoutumista eri näkökulmasta kuin alkuvaiheen palvelut. Se ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan, vaan siihen voi osallistua silloin, kun kielitaito on riittävällä tasolla. Tämän vuoksi se heijastaa kotoutumisen myöhempiä vaiheita ja yksilön omia valintoja.
Kielivalinta kansalaisuushakemusten asiointikielessä
Kolmas näkökulma avautuu tarkastelemalla kansalaisuushakemuksia. Myönnetyissä kansalaisuuksissa ruotsin kielen osuus asiointikielenä on vuosina 2021–2025 vaihdellut noin 4–5 prosentin tasolla. Myönnettyjen kansalaisuuksien osalta tämä tarkoittaa lukumäärinä noin 500–600 henkilöä vuodessa, kun suomen kielen asiointikielellä myönteisiä päätöksiä on tehty vuosittain noin 11 000–13 000.
Kuva: kansalaishakemus, myönteiset päätökset asiointikielen mukaan 2021-2025
Kansalaisuushakemukset kuvaavat kotoutumisen pitkän aikavälin lopputulosta. Hakijalla on usein taustalla useiden vuosien oleskelu Suomessa, ja kielivalinta liittyy tilanteeseen, jossa kielitaito on jo vakiintunut ja sillä on suora yhteys oikeudelliseen asemaan. Tilastoihin liittyy kuitenkin viive: hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä, ja päätökset heijastavat usein useamman vuoden takaista tilannetta. Tämän takia ne kuvaavat enemmän aiempien vuosien kehitystä kuin kotoutumisen nykytilannetta.
Vuonna 2025 vireytetyissä kansalaisuushakemuksissa ruotsia asiointikielenä käyttävien joukossa suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Vietnam, Pakistan, Syyria, Ukraina, Ruotsi, Intia, Venäjä, Iran, Irak sekä Bosnia ja Hertsegovina. Näissä ryhmissä hakijamäärät ovat pieniä ja jäävät pääosin kymmeniin hakijoihin. Kyseisten hakemusten käsittely on vielä kesken, ja päätöksiä odotetaan pääosin loppuvuoden 2026 tai vuoden 2027 aikana.
Ruotsiksi kotoutuminen vaiheittain rakentuvana ilmiönä
Rinnakkain tarkasteltuna aineistot kuvaavat kotoutumista eri näkökulmista ja eri vaiheissa. Alkuvaiheen palvelut kuvaavat kotoutumisen alkua, yleinen kielitutkinto valintoja kotoutumisen edetessä ja kansalaisuushakemusten asiointikieli kielitaidon käyttöä myöhemmässä vaiheessa.
Kaikki ruotsiksi asioivat eivät ole osallistuneet alkuvaiheen kotoutumista edistäviin palveluihin. Lisäksi kielivalinta on voinut muodostua jo aiemmin tilanteissa, joissa se on kirjattu palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.
Moni saattaa ajan myötä oppia sekä suomen että ruotsin kielen ja osalle kielivalinta voi saada virallisen merkityksen vasta myöhemmin, esimerkiksi kansalaisuutta hakiessa.
Perheen kieli, asuinympäristö sekä koulutus- ja työmahdollisuudet ohjaavat sitä, minkä kielen varaan kotoutuminen käytännössä rakentuu.
Yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka moni kotoutuu ruotsiksi, ei näin ollen ole. Kielivalinta ei ole yksittäinen pysyvä päätös, vaan vaiheittain rakentuva ja ajan myötä mahdollisesti muuttuva prosessi.
Eri tarkastelut viittaavat kuitenkin samaan suuntaan: alkuvaiheen palvelut eivät yksin kuvaa ilmiön laajuutta. Ruotsiksi kotoutuvien osuus sijoittuu muutaman prosentin ja hallitusohjelman tavoitetason väliin tarkastelutavan mukaan, ja osuus kasvaa kotoutumisen myöhemmissä vaiheissa.
Kirjoittaja
Sabina Fortelius, ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämisasiantuntija, KEHA-keskus
KEHA-keskuksen tehtävänä on valtakunnallisesti tukea ja edistää ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämistä sekä vahvistaa siihen liittyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Lisäksi KEHA-keskus toimii asiantuntijatahona ruotsinkielistä kotoutumisen edistämistä koskevissa kysymyksissä.
Lähteet
KEHA-keskus
Maahanmuuttoviraston tietopalvelu
Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta (oph.fi)